Koiran loishäätö, madotus
Sisäloisten, matojen, häätö on tärkeä osa koiran perusterveydenhoitoa. Erityisen tärkeää se on tiineille nartuille ja pennuille. Terveelle, aikuiselle koiralle sisäloiset eivät ole (yleensä) vaarallisia ja aikuisten koirien madotustarve on aina yksilöllinen, mutta pennulle ne voivat aiheuttaa jopa hengenvaaran.
Oireet:
Laihtuminen
Ripuli
Oksentelu ja/tai pahoinvointi
Yskä
Turkin huono kunto
Vatsan turpoaminen (pennuilla)
Ulosteessa saattaa näkyä myös ohuita, vaaleita jaokkeita.
Mistä koira saa sisäloisia?
Pennut saattavat saada loisia emoltaan istukan tai maidon välityksellä. Aikuinen koira voi saada niitä toisten koirien jätöksistä, luonnonvaraisista pienjyrsijöistä tai raa´asta järvikalasta.
Riskiryhmät
Metsästyskoirat kuuluvat metsästyskaudella loistartuntojen riskiryhmään. Ne saattavat liikkua hyvinkin laajoilla alueilla ilman valvontaa, eikä omistaja ole aina näkemässä mitä ne suuhunsa pistävät. Usein metsästyskoirille annetaan myös kypsentämättömiä riistan sisäelimiä, jotka saattavat sisältää loisia tai niiden munia.Myös, jos kotona on useampi koira, riski loistartuntaan kasvaa. Eläinlääkäri voi arvioida tilanteen ja tehdä tehdä suosituksen siitä, kuinka usein matokuureja kannattaa antaa perheen koirille.
Yleisimmät sisäloiset
Yleisimpiä sisäloisia ovat suolinkaiset, heisimadot, hakamadot ja piiskamadot. Suolinkainen on näistä yleisin, mutta hakamatoakin tavataan aika paljon. Kun valitsee apteekissa koiralle matolääkettä (rutiinimadotukseen ilman tutkimusta), kannattaa valita matolääke joka tehoaa ainakin näihin kahteen loiseen.Jos koira syö jyrsijöitä tai raakaa järvikalaa, on syytä valita matolääke joka tehoaa heisimatoon.
Lääkityksen siedettävyys
Yleensä käsikauppatavarana apteekeissa myytävät matolääkkeet ovat hyvin siedettyjä, mutta mikäli koira saa niistä lieviäkään oireita, on oltava yhteydessä eläinlääkäriin. Yleisimpiä oireita ovat oksentelu ja ripuli, jotka saattavat toki mennä ohi itsekseenkin, mutta eläinlääkäri osaa arvioida tilanteen ja antaa hoito-ohjeet tai kehoituksen tulla vastaanotolle.
Lääkityksen teho
Koska sisäloislääkkeiden vaikutus alkaa heti, kuuri tappaa vain koirassa sillä hetkellä olevat loiset. Lääke on otettava ohjeen mukaan ja annostelussa on oltava tarkka: vain riittävän suuri annos tehoaa.
Loistutkimus
Jos haluaa välttää koiran turhaa lääkitsemistä, voi teettää loistutkimuksen. Loistutkimuksen hyötynä on myös se, että mikäli loisia on, tiedetään niiden laatu ja voidaan valita oikea lääke.
Loistutkimus tehdään koiran ulostenäytteestä. Loistutkimusta varten tarvitaan noin 5 g (ruokalusikallinen) ulostetta. Pennun loistutkimukseen riittää näyte yhdeltä päivältä, aikuisilta koirilta näyte kerätään mieluiten kolmelta päivältä. Tarkemmat ohjeet näytteen keräämiseen, säilyttämiseen ja lähettämiseen saa esim. eläinlääkäriasemalta tai näytteen tutkivalta laboratoriolta.
Jos loistutkimuksen lähettää laboratorioon eläinlääkärin kautta, klinikka veloittaa näytteen vastaanottamisesta ja lähettämisestä muutamia kymmeniä euroja. Tällöin tutkimuksen kokonaishinnaksi tulee klinikasta riippuen n. 90 - 110 €. Jos hoitaa näytteen lähettämisen itse, pelkkä tutkimus maksaa n. 40 - 70 € laboratoriosta riippuen. Loistutkimuksia tekevät mm. Laboratoriopalvelut Movet ja Vita Laboratoriot.
Lääkeresistenssi
Joskus koiran sisäloiset kehittävät lääkeresistenssin, mutta se on melko harvinaista ja kannoissa on havaittu vain yksittäisiä resistenttejä matoja. Turha lääkitseminen ja/tai liian pienet lääkeannokset saattavat aiheuttaa näitä vastustustuskykyisiä yksilöitä.
Koiranpennun madotus
Oikein toteutettu, tiivis pentuajan madotusohjelma antaa koiralle hyvän vastustuskyvyn sisäloisia vastaan.
Kasvattajan luona pennut madotetaan ensimmäisen kerran kahden viikon iässä. Pennut madotetaan kahden viikon välein 10 viikon ikäisiksi asti. Emä madotetaan yhtä aikaa pentujen kanssa, koska lääkitsemättömän nartun pennut saavat mahdollisen tartunnan emältään jo kohdussa tai imetyksen aikana.
Vanhojen ohjeiden mukaan 10-11 ja 14-15 viikon iässä pennuille on annettu automaattisesti matokuuri, mutta nyt suositellaan 12 ja 16 viikon ikäisille pennuille ulostenäytteen tutkimista ennen rokotuskäyntiä tai käynnin yhteydessä, mikäli madotukset on hoidettu kasvattajan luona asianmukaisesti. Näille pennuille annetaan matokuuri vain jos ulostenäytteessä havaitaan sisäloisia.
Kun pentu viedään yksivuotiaana terveystarkastus- ja rokotuskäynnille, suosittellaan taas ulostenäytteen tutkituttamista ja koira madotetaan vain jos tarve on todellinen.
Aikuisen kotikoiran madotus
Mikäli pentuajan madotukset on toteutettu huolellisesti ja hyvin, ainoastaan ne kotikoirat, joilla sisäloisia on havaittu, tarvitsevat matokuureja. Vastoin yleistä käsitystä sisäloiset ovat harvinaisia ja niitä esiintyy ainoastaan 6 %:lla suomalaisista koirista. Loishäätötarve on aina yksilöllistä ja riippuu koiran harrastuksista ja elintavoista. Mikäli koiraa ei madoteta säännöllisesti, aikuisille koirille kannattaa teettää vuosittain loistutkimus.
