Brakykefaalinen oireyhtymä (brachycephalic obstructive airway syndrome, BOAS)
Brakykefalisilla koirilla tai kissoilla on lyhyt kuono ja kallo. Tässä kehityshäiriössä kuonon luut jäävät normaalia lyhyemmiksi ja kallo ahtaaksi. Tämä ei ole eläimelle normaali tila, vaan se on ihmisen kyseenalaisen jalostustyön seurausta. Pään brakykefaalinen rakenne periytyy geenien mukana, mutta koska pään rakenteeseen vaikuttaa useampi geeni, brakykefaalisuuden aste vaihtelee eri rotujen ja yksilöiden välillä.
Liian lyhyestä kuonosta ja kallosta seuraa eläimille vakavia terveysongelmia. Brakykefaalisuus vaikuttaa lemmikin elämän useimpiin elintärkeisiin osa-alueisiin, joka päivä, ympäri vuorokauden.
Hengitysvaikeudet ja uniapnea
Lyhyestä kuonosta aiheutuu hengitysteiden epämuodostumia kuten esim. ahtaat, puristuneet sieraimet, pitkänomainen, paksuuntunut ja pehmeä kitalaki, sekä henkitorven ja keuhkoputkien vajaakehitys. Nämä kaikki epämuodostumat vaikeuttavat ilman virtaamista hengitysteissä.
Kun nenänielu ahtautuu, koira läähättää koko ajan: se ei pysty hengittämään normaalisti nenän kautta vaan pelkästään suun kautta. Jotkut koirat oppivat pitämään esim. lelua suussa nukkuessaan, jotta ne eivät tukehtuisi. Hengitysvaikeudet aiheuttavat koiralla katkonaista unta, ihmisillä sitä kutsutaan uniapneaksi, ja sitä pidetään hengenvaarallisena sairautena. Hengityskatkosten jälkeinen hengityksen uudelleen aloittaminen rasittaa sydäntä kohtuuttomasti. Koira voi myös unen aikana mennä tajuttomaksi, jopa kuolla. Öinen tuhina ja kuorsaus eivät siis ole harmiton, söpö ja hellyyttävä piirre lemmikissä, vaan merkki vakavasta sairaudesta. Vain n. 10% brakykefaalisista koirista pystyy hengittämään normaalisti. Kissojen hengitysvaikeudet eivät ole yhtä äänekkäitä kuin koiran: ne voivat pihistä ja niiskuttaa.
Kuuma tai hyvin lämmin sää ja fyysinen rasitus lisäävät hengitysvaikeuksia.
Brakykefaalisilla lemmikeillä on usein myös kroonisia keuhkotulehduksia, sillä ne nielevät räkää ja limaa.
Hengitysteiden epämuodostumia voidaan yrittää korjata korjata leikkauksella. Hengitysteiden leikkaaminen on aina riskialtista ja erityisesti lyhytkuonoisen lemmikin turvallinen nukutus on hyvin vaativaa. Myös leikkauksen jälkeinen turvotus hengitysteissä voi johtaa vakaviinkin komplikaatioihin hengitysteiden rakenteen vuoksi.
Lämmönsäätely
Koirat eivät hikoile kuten ihmiset, niiden lämmönsäätely tapahtuu nenäontelon poimuisella limakalvolla. Normaalikuonoisen koiran limakalvot ovat pinta-alaltaan yhtä suuret kuin sen kehon pinta-ala ja niiden verenkierto on suoraan yhteydessä myös aivojen verisuoniin. Lyhyt kuono pienentää limakalvojen pinta-alaa huomattavasti ja tästä syystä brakykefaalisen kissan tai koiran kehon ja aivojen lämmönsäätely ei toimi kunnolla. Normaalin kuonon rakenteen omaavilla lemmikeillä tätä ongelmaa ei ole.
Lyhytkuonoiset lemmikit kärsivät kuumasta ilmasta enemmän kuin normaalikuonoiset lajitoverinsa ja niiden ruumiinlämpötilaa on vaikeampi laskea esim. viileän veden tai viilennettävän makuualustan avulla. Niiden riski saada lämpöhalvaus on huomattavan korkea.
Lämmönsäätelykyä ei pystytä korjaamaan leikkauksella.
Ruoansulatusongelmat
Suurimmalla osalla oireyhtymästä kärsivistä koirista on hengitystieoireiden lisäksi myös ruoansulatuskanavan anatomisia tai toiminnallisia muutoksia. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. Normaalia runsaampien ilmavaivojen syy on selvä: kun koira hengittää lähes pelkästään suun kautta, sen suolisto ja vatsa ovat täynnä ilmaa.
Silmät
Liian lyhyen kallon vuoksi joidenkin koirien silmäkuopat ovat niin matalat, että silmämunat saattavat pudota päästä äkkinäisten liikkeiden aikutuksesta.
Hoito
Brakykefaalisen syndrooman hoito on useimmiten seurantahoitoa ja sitä, että pyritään välttämään hengitystä vaikeuttavia tilanteita. Oireilla on tapana paheta koiran ikääntymisen myötä. Vaikeissa tilanteissa voidaan käyttää lääkitystä ja/tai happihoitoa. Brakykefaalisen lemmikin paino kannattaa pitää kurissa, koska jo pelkästään ylipaino pahentaa hengitysvaikeuksia.
Lentomatkustaminen
Lentäminen on aina riski brakykefaalisille lemmikeille. Ilmanpaineen ja lämmön vaihtelut voivat aiheuttaa niille vaikeita hengitysvaikeuksia ja ylikuumentumista. Yhdysvaltojen eläinlääkäriliitto AVMA kertoo verkkosivuillaan, että viiden viime vuoden aikana lentoihin liittyneistä 122:sta koirakuolemasta puolet olivat lyhytkuonoisten rotujen edustajia. Jotkut lentoyhtiöt vaativat lyhytkuonoisten koirien omistajia täyttämään vastuuvapauslomakkeen, joka vapauttaa lentoyhtiön vastuusta mikäli koira kuolee lennon aikana.
Kissat
Kissaroduista persialainen, sen lyhytkarvainen muunnos exotic, devon rex, singapura ja brittiläinen lyhytkarva ja pitkäkarva alkavat rotuina olla jalostuksen myötä liian lyhytkalloisia. Yleisimmin lyhytkuonoisilla kissoilla tavataan ahtautuneita sieraimia ja pitkänomaista, pehmeää kitalakea.
Litteät kasvot ja lyhyt nenä aiheuttavat kissoilla kyynelkanavien väärän suuntautumisen, jolloin kyynelneste ei pääse valumaan normaalia reittiä nenästä ulos, vaan se valuu silmistä. Tästä syystä joidenkin lyhytkuonoisten kissojen silmänurkat ovat märät.
Pyöreän pään ja pyöreän otsapenkereen suosiminen ovat alkaneet vaikuttaa mm. ragdollin ja pyhän birman päiden muotoon. Itämaisten rotujen päät ovat ruvenneet kaventumaan. Kapea kallo estää kuuloluiden normaalin kehityksen ja pahimmillaan tästä aiheutuu tasapainohäiriöitä. Erityisesti kissalle kuulo- ja tasapainoaisti ovat (elin)tärkeitä aisteja.
Viralliset linjaukset
Suomen Kennelliitto on linjannut jalostusstrategiassaan, että jalostuskoiralla ei saa olla merkkejä sairaudesta tai hengitys- tai liikkumisvaikeuksista, eikä jalostukseen tule käyttää koiria, joilla on liioitellun lyhyt kallo tai kuono. Myös yhteispohjoismainen ulkomuototuomariohje on, että hengitysvaikeuksiin tulee suhtautua vakavasti. Kennelliiton Braky-raportista voit lukea tavoitteista ja toimenpiteistä tarkemmin.
Suomen Eläinlääkäriliitto on todennut tiedotteessaan että "ääripiirteitä korostava ulkonäköjalostus on tullut tiensä päähän". Liitto vaatii kasvattajien, ulkomuototuomarien ja koirien ja kissojen omistajien keskittyvän aiempaa tarmokkaammin hyvinvointiin ja terveyteen ulkonäön sijaan. Liiton toive on, että lemmikin hankintaa suunnittelevat perehtyisivät tarkasti harkitsemansa rodun terveystilanteeseen ja keskustelisivat asiasta eläinlääkärin kanssa.
Liitto on vedonnut myös mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisiin ja pyytänyt niitä olemaan käyttämättä mainonnassa lyhytkuonoisten tai muuten epäsuhteisten lemmikkien kuvia, koska hellyttävien eläinten kuvien käyttö lisää kyseisten rotujen suosiota.
Suomen Kissaliiton virallinen kanta on, että kissan terveys on kasvatustoiminnassa aina ykkösasia.
Monet alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että brakykefaliasta johtuvista terveysongelmista pahiten kärsivät yksilöt ovat niin sairaita, että niiden kohdalla rikotaan jopa eläinsuojelulain perustarkoitusta, joka on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.
Kävelytesti
Kennelliitto, Helsingin yliopisto ja lyhytkuonoisten rotujen järjestöt ovat yhdessä kehittäneet kävelytestin, jonka avulla voidaan erottaa "hyvät ja huonot hengittäjät" ja jonka avulla hyviä hengittäjiä voidaan valita jalostukseen.
Testi suoritetaan eläinlääkärin valvonnassa, eikä esitutkimuksessa liian sairaiksi todettuja koiria hyväksytä testiin ollenkaan. Testissä koirat kävelevät kilometrin matkan ja maksimiaika kävelyyn on 12 minuuttia. Testissä pyritään kulkemaan ihmisen reipasta kävelyvauhtia ja normaalisti hengittävältä koiralta menee kilometrin matkaan n. 8 minuuttia. Moni brakykefaalinenkin koira läpäisee testin, mutta monelle lyhytkuonoiselle matka on liikaa.
Testin hyödyllisyydestä tai merkityksestä ollaan montaa mieltä. Joidenkin mielestä jo se, että koiraa tarvitsee ylipäätään testata, kertoo siitä, että sitä ei tulisi käyttää jalostuksessa. Suurin osa koirista läpäisee testin, tästä syystä monet eivät pidä sitä hyvänä jalostustestinä.
Mikäli haluat lisätietoa kävelytestistä, voit lukea siitä tarkemmin Kennelliiton sivulta: Kävelytesti.
Kun olet hankkimassa koiraa tai kissaa ja mietit rotuvalintaa, ota selvää rodun perinnöllisistä sairauksista ja vaivoista.
Hanki pentu ainoastaan luotettavalta kasvattajalta, älä koskaan pentutehtaasta! Hyvä ja vastuuntuntoinen kasvattaja kertoo myös kasvattamansa rodun erityisongelmista ja käyttää jalostukseen ainoastaan terveiksi todettuja koiria. Hankintahinnaltaan edullinen tai halpa koira voi tulla loppujen lopuksi eläinlääkärikulujen myötä kalliiksi. Myös lyhytkalloisten lemmikkien hoitokulut voivat kasvaa hyvin suuriksi.
Eläinlääkäreiltä saat hyvää ja puolueetonta tietoa eri rotujen terveystilanteesta.
