Reaktiivinen koira | Lemmikille.com

Tassu Kaikki teemat

Reaktiivinen koira

Artikkelikuva

Mitä "reaktiivisuus" on?
Reaktiivisella koiralla on hyvin matala kynnys reagoida pieniinkin ärsykkeisiin. Ihmiset, koirat tai muut eläimet saavat reaktiivisen koiran reagoimaan voimakkaasti. Reaktion voi aiheuttaa myös erilaiset äänet, vieraat esineet tai kulkuvälineet - melkein mikä tahansa.

Kaikki reaktiiviset koirat eivät reagoi samoihin asioihin ja kullakin koirilla on ne omat reaktion aiheuttajansa. Sama koira voi olla aivan rauhallinen tuttujen ihmisten tullessa oven taakse, vieraat askeleet saavat aikaan hurjan haukkukohtauksen. Juokseva ihminen, tummiin vaatteisiin tai kirkasvärisiin vaatteisiin pukeutunut ihminen, lapset, polkupyöräilijä, lumen kolaaja... Mikä tai mitkä tahansa näistä tai mikä muu tahansa voi aikaansaada koirassa reaktion. Muiden koirienkin kohdalla reaktiivinen koira "yllättää": tuttujen koirien kanssa ollaan ihan rauhassa, lenkillä jotkut yksilöt ohitetaan muina koirina, mutta jotkut haukutaan jo sadan metrin päästä...

Reaktiivisuutta ei voida jakaa selkeästi ei-reaktiivisuuteen tai reaktiivisuuteen. Jokaisella yksilöllä on oma reaktiokynnyksensä ja omat yksilölliset reaktion aiheuttajat. Useimmat koirat asettuvat näiden ääripäiden välimaastoon.

Miten reaktiivisuus ilmenee?
Useimmiten reaktiivisuus ilmenee haukkumisena, murisemisena ja/tai vinkumisena. Reaktiiviset koirat ovat usein myös levottomia ja vetävät tai nykivät talutushihnassa.

Reaktiivisuus; hyvä vai huono asia?
Jotkut koirarodut ovat reaktiivisia alkuperäisen käyttötarkoituksensa takia. Ne on jalostettu reagoimaan tiettyihin ärsykkeisiin voimakkaasti. Esim. paimenkoirat, suojelukoirat ja metsästyskoirat ovat tällaisia koiria. Näiden koirien reaktiivisuuteen liittyy mm. paineen sieto, kyky valita oikea, tilanteeseen sopiva toimintatapa, periksiantamattomuus ja usein myös suuri ego. Käyttökoirat koulutetaan useimmiten hyvin ja perusteellisesti: ne tottelevat käskyjä ja saavat tehdä rodulleen ominaisia asioita, jolloin ne pääsevät toteuttamaan itseään. Silloin kun ne eivät työskentele, ne lepäävät. Käyttökoiralla reaktiivisuus on siis hyvä ominaisuus, kunhan se ilmenee oikeanlaisiin ärsykkeisiin oikeanlaisena reagointina.

Ongelmaksi käyttökoirien reaktiivisuus muodostuu mm. silloin, kun alkuperältään käyttökoiriksi tarkoitettuja rotuja ryhdytään pitämään seurakoirina. Harva tulee ajatelleeksi esim. monien pienten rotujen olevan alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan ns. hälyttäviä vahtikoiria. Silloin niiden luonteeseen kuuluu haukkua kaikki jotka lähestyvät niiden reviiriä. Mm. erilaiset pihakoirat, keeshundit ja suloiset mittelspitzit ovat tällaisia, hyvin haukkuherkkiä rotuja.

Jos perheeseen otetaan vaikka rottweiler, tanskandoggi, saksanpaimenkoira tai joku muu käyttötarkoitukseltaan alunperin vahti- tai suojeluskoira, ongelmia on melko varmasti odotettavissa mikäli koiraa ei peruskouluteta pentuna perusteellisesti.

Mistä reaktiivisuus johtuu?
Kuten jo edellä todettiin, reaktiivisuus voi johtua genetiikasta, vrt. alkuperäinen käyttötarkoituus. Joskus syynä voi olla koiraa traumatisoineet, aiemmat tapahtumat: pahoinpitely, toisen koiran hyökkäyksen kohteeksi joutuminen tms. Joskus koira vain on syntynyt sellaiseksi, reaktiiviseksi. Jopa saman pentueen yksilöt voivat poiketa paljonkin toisistaan. Jotkut meistä ihmisistäkin ovat reaktiivisempia kuin toiset, sitä vain ei kutsuta reaktiivisuudeksi vaan "tempperamentiksi"...

Joskus, hyvin useinkin, reaktiivisuus johtuu pelosta ja/tai arkuudesta.

Reaktiivisuus ei siis ole omistajan tai koiran "syy". Usein reaktiivisten koirien omistajia syytetään lepsusta koulutuksesta ja osaamattomuudesta, ja siitä, että koiraa ei ole pentuna sosiaalistettu, mutta näin ei (välttämättä) ole. Eri asia ovat täysin kouluttamattomat koirat, tai koirat, jotka on annettu pelkästään esim. lasten ulkoilutettavaksi ja "koulutettavaksi". Koira ei itsekseen opi "kunnon koiraksi" ja silloin koira tekee mitä huvittaa, käyttäytyy kuten itse haluaa ja "kouluttaa" itse itseään, mutta silloin ei ole kyse "reaktiivisuudesta" vaan ihan jostain muusta.

Miten auttaa koiraa, miten korottaa reaktiokynnystä?
Ensimmäisenä kannattaa analysoida tilanteet, joissa koira reagoi voimakkaasti. Ehkä tavallisin tilanne on se, että koira reagoi kävelylenkillä voimakkaasti vastaan tuleviin koiriin tai ihmisiin.

Syy 1. Koira saattaa olla pelokas ja reagoida näennäisen aggressiivisesti (esim. haukkumalla) vastaantulijoihin. Kun koira on hihnassa, kuten pitääkin, se saattaa kokea, että se ei pääse kommunikoimaan vastaantulijan kanssa kuten kuuluisi, eikä väistämis- tai pakomahdollisuuttakaan ole.
Joskus näissä tilanteissa tulee tunne, että koira varoittaa, suojelee tai puolustaa omistajaansa, mutta useimmiten perimmäisenä syynä on koiran oma pelko, epävarmuus ja/tai epäluuloisuus vieraita koiria tai ihmisiä kohtaan.

Syy 2. Koira saattaa olla turhautunut. Sen tekisi mieli mennä tervehtimään toista koiraa tai vastaantulevaa ihmistä ja tämä mahdollisuus saa sen innostumaan. Hihnassa oleva koira ei pääse, eikä sen kuulukaan päästä, toteuttamaan mielijohdettaan ja silloin se turhautuu, alkaa haukkua ja nykiä hihnassa. Koira kiihdyttää itse itseään ja saattaa siinä riehuessaan ja räyhätessään vaikuttaa hyvinkin aggressiiviselta. Jos ja kun koira pääsee tervehtimään vastaantulijaa, se saattaa rauhoittua. Joskus stressitaso pysyy kuitenkin niin korkeana, että hetkellisen rauhoittumisen jälkeen rähinä alkaa uudestaan: koira purkaa stressiä.

Syy 3. Pelon ja turhautumisen yhdistelmä. Usein ongelmat lenkillä johtuvat näiden kahden tekijän yhdistelmästä. Aluksi koira on innokas, mutta se ei pääse tutustumaan tai leikkimään, seurauksena turhautuminen. Pelkoreaktio syntyy kivusta kaulassa, joka aiheutuu kaulapannasta sen kiskoessa itseään toivomaansa suuntaan ja/tai omistajan rangaistuksesta koiran käyttäytyessä "huonosti". Näiden kahden ristiriitaisen tunteen tunteminen aiheuttaa koirassa ahdistusta, eikä sillä ole keinoja itse ratkaista tilannetta.

Olipa sitten kyse ensimmäisestä tai toisesta syystä, tai niiden yhdistelmästä, koiralle (ja omistajalle) kävelylenkit voivat olla hyvin stressaavia alusta loppuun.

Mikä avuksi?

1. Opettele tunnistamaan pelkoa, turhautumista, ärsyyntymistä tai stressantumista ennakoivat merkit. Kun tunnistat ne ajoissa, voit kiinnittää koiran huomion muualle (puhe, pieni juoksupyrähdys) tai muuhun (makupalat kädestä tai maasta) ja stressaava tilanne saattaa laueta. Koiran voi myös viedä pois tilanteesta vaihtamalla kävelysuuntaa. Tämä on erityisen hyvä keino siksi, että koira huomaa sinun olevan peloton tilanteessa: uskallat kääntää selkäsi "uhan" suuntaan.

2. Vältä aluksi stressaavia tilanteita. Valitettavasti käytösmalleilla on tapana vahvistua joka kerta, kun koira harjoittaa tiettyä käyttäytymismallia. Käy lenkillä sellaisissa paikoissa, joissa ei ole todennäköistä törmätä reaktioita aiheuttaviin asioihin tai käy koiran kanssa ulkona sellaisina aikoina, kun muita koiria tai ihmisiä ei ole juurikaan liikkeellä. Näin koira saa "stressivapaita" kokemuksia ulkoilusta. Jos ärsykkeitä kuitenkin kaikesta huolimatta ilmaantuu näköpiiriin, vaihda kulkusuuntaa tai vie koira syrjemmälle niin, että kohtaamista ei tapahdu. Älä tee asiasta numeroa, vaan yritä hoitaa reitin muuttaminen niin, että koira ei hoksaa "uhkaa" ollenkaan.

3. Ryhdy käyttämään koiralla valjaita. Valjaat eivät aiheuta koiralle kipua silloin, kun se vetää tai tempoo hihnassa. Ne saattavat lisätä myös koiran turvallisuuden tunnetta aivan samoin kuin vauvalla kapalo. Valjaissa olevaa koiraa on myös helpompi hallita ja ohjailla ilman kipua tai epämiellyttävää tunnetta.

4. Opeta koirallesi itsehillintää ja turhautumisen sietoa. Kotona tätä voi harjoitella esim. siten, että herkkupalan tai lelun saa vasta pienen odottelun jälkeen. Aluksi koira palkitaan heti kun se lakkaa esim. hyppimällä tavoittelemasta namia tai lelua, pikkuhiljaa odotteluaikaa pidennetään ja vaatimustasoa voi kasvattaa edellyttämällä paikallaan istumista tai makaamista. Lopuksi koiran voi antaa jopa istua nami edessään ja se saa ottaa sen vasta kehoituksesta.

5. Jos pelkäät koirasi käyttäytyvän aggressiivisesti ja esim. purevan kohdattavaa ihmistä tai eläintä, käytä koiralla kuonokoppaa. Kun sinun ei tarvitse pelätä ja jännittää koirasi satuttavan toista, oma jännitys- ja stressitasosi laskee ja tämä puolestaan vaikuttaa myös koiraan rauhoittavasti. Vaikeissa tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä osaavaan ongelmakoirakouluttajaan.

6. Ole kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Muista palkita ja kehua koiraasi hyvästä käytöksestä. Monesti pelkkä "hyvä" riittää, mutta namipalojen tehoa ei voi korostaa liikaa...

Reaktiivisuutta esiintyy toki monissa muissakin tilanteissa. Netistä löytyy paljon blogeja aiheesta ja mm. Facebookissa on ryhmä "Reaktiiviset koirat", josta saa paljon apua ja vertaistukea samojen ongelmien kanssa painivilta. Tässä linkkejä muutamiin artikkeleihin, googlaamalla löytyy paljon lisää:

Häntä heilumaan
Blogi koirista, käyttäytymisestä, koulutuksesta, hyvinvoinnista.

Eläinkoulutus, reaktiivinen koira
Jaana Pohjola, eläinten käytösneuvoja. Paljon asiaa kaikkien eläinten kouluttamisesta.

Masseter, Ohita oikein

Facebook Reaktiiviset koirat

Tassu Muut artikkelit teemasta Koiran käytöshäiriöt

Yleiskuntotabletti Vetzyme 240 kpl

Yleiskuntotabletti Vetzyme 240 kpl
9.20 €

Yleiskuntotabletti Vetzyme 500 kpl

Yleiskuntotabletti Vetzyme 500 kpl
14.20 €

Koiravitamiini Vetzyme Once-a-day

Koiravitamiini Vetzyme Once-a-day
7.50 €