Kaikki teemat

Toisen koiran hankkiminen perheeseen

Oletko harkinnut toisen koiran ottamista perheeseen? Jos olet, lue tämä.

"Kahdesta koirasta on seuraa toisilleen." "Kaksi menee siinä missä yksikin." "Kun toisesta aika jättää, toinen vielä jää seuraksi." Tuttuja argumentteja? Ja ihan hyviä sellaisia. Seuraavia asioita kannattaa kuitenkin pohtia rauhassa ennen lopullista päätöstä toisen koiran hankkimisesta.

Millainen nykyinen koirasi on?
Useimmat koirat nauttivat lajitoveriensa seurasta, mutta pärjäävät ilmankin jos ihminen viettää niiden kanssa myös laatuaikaa leikin ja harrastusten parissa. Kaikki koirat eivät kaipaa koirakavereita, ne saattavat jopa välttellä muita koiria. Koirat ovat yksilöitä siinä missä me ihmisetkin: yksi nauttii rauhasta ja ihmisten jakamattomasta huomiosta, toinen ei meinaa pöksyissään pysyä kun hoksaa pääsevänsä koirapuistoon tai tuttu koira tulee kylään.

Tarkkaile omaa lemmikkiäsi tältä kannalta: hakeutuuko se aktiivisesti muiden koirien seuraan vai viihtyykö se paremmin itsekseen tai sinun läheisyydessäsi.

Jos introvertti, itsekseen parhaiten viihtyvä koira saa kotiin uuden laumanjäsenen, se voi aiheuttaa sille stressiä (ja mahdolliset käytösongelmat pahenevat entisestään). Useimmat koirat kyllä loppujen lopuksi nauttivat lajitoveriensa seurasta, tai ainakin sietävät sitä, ja jos tulokas on pentu, mahdolliset ongelmat poistuvat kun pentu on kasvaa, aikuistuu ja rauhoittuu.

Aikuisen, ainoana koirana tottuneen koiran on helpompi hyväksyä pentu kuin aikuinen lajitoveri. Toki tähänkin on olemassa poikkeuksia. Jotkut koirat eivät voi sietää pentuja ja niiden riehuminen ja jatkuva leikkiin ruinaaminen voi ärsyttää niitä suunnattomasti.

Jos tiedät oman koirasi olevan epäsosiaalinen tai olet huomannut, että se välttelee nuoria koiria ja pentuja, uudeksi pennuksi kannattaa valita pentueesta se hieman ujompi, rauhallisempi ja harkitsevampi. Tällainen pentu ymmärtää paremmin jättää sitä vieroksuvan aikuisen rauhaan. Älä kuitenkaan valitse pentua joka on pelokas tai arka. Kun pentu kasvaa ja rauhoittuu, talon alkuperäinen asukas hyväksyy todennäköisesti sen olemassaolon.

Käytösongelmat
Jos kotona jo olevalla koiralla on häiritseviä käytösongelmia, ne kannattaa hoitaa kuntoon ennen toisen koiran ottamista: huonot tavat tarttuvat.

Yhdenkin remmirähjääjän kanssa ulkoileminen on haastavaa, kahdesta puhumattakaan. Yhden koiran haukkukonsertti eteisessä ehkä vielä menee, mutta entä kahden?

Jo pelkkien perusasioiden opettaminen pennulle vaatii aikaa ja vaivaa, käytösongelmat siihen päälle voivat olla liikaa. Fiksu, hyväkäytöksinen aikuinen koira on apuna pennun tavoille opettamisessa esimerkkiä näyttämällä ja aivan luontasestikin vanhemmat lajitoverit kouluttavat nuorempiaan.

Samanrotuiset vai erirotuiset?
Periaatteessa samanrotuiset koirat ovat hyvä yhdistelmä. Niillä on sama elekieli, samantyyppiset leikit ja kiinnostuksen kohteet. Hyvin erityyppiset, eri "töihin" jalostetut koirat voivat olla jatkuvassa konfliktissa keskenään.

Toisaalta samanrotuisillakin koirilla voi olla ongelmansa keskenään. Jos molempien rotuominaisuuksiin kuuluu esim. taipumus dominointiin, reaktiivisuuteen tai periksiantamattomuuteen, ongelmia voi syntyä niiden keskinäisessä suhteessa.

Minkä ikäinen ensimmäisen koiran pitäisi olla ennen uuden koiran hankkimista?
Kaksi koiranpentua yhtä aikaa samassa huushollissa on tietysti aikamoinen projekti, mutta toisaalta pentuajan "ongelmat", sisäsiistiksi opettaminen yms. alkavat ja loppuvat yhdellä kertaa. Kahden pennun peruskouluttaminen voi olla myös haasteellista, mutta tämä riippuu tietysti omistajan kokemustasosta ja taidoista ja koirien rodusta ja siitä, kuinka jääräpäisistä tai taipuisista yksilöistä on kyse.

Jos toinen koira on hyvin vanha ja ehkä raihnainenkin jo, uusi tulokas saattaa rasittaa sitä liikaa sekä henkisesti, että fyysisesti. Toisaalta moni vanhakin nuortuu itseään nuoremmassa seurassa. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että seniori saa tarvitsemansa levon ja rauhan "nuorison" häiritsemättä.

Varmaankin optimaalisin hetki on silloin, kun jo kotona oleva koira on noin kahden vuoden ikäinen tai muutamia vuosia vanhempi. Sen pentuajat ja murrosikä on jo ohitettu, se on oppinut aikuisen koiran tavoille, mutta saattaa silti innostua vielä pennun leikeistä ja jaksaa paremmin sen tahdissa.

Narttuja vai uroksia?
Tähän päätökseen vaikuttaa mm. rotu ja se, aiotaanko koiria steriloida.

• Joittenkin rotujen kohdalla kahden leikkamattoman uroksen pitämistä samassa kodissa ei suositella. Tästä kannattaa keskustella kasvattajan kanssa.
• Kaksi narttua voi olla myös hankala, mutta se riippuu aivan yksilöistä. Narttujen väliseen kärhämöintiin sterilisaatiosta ei ole apua.
• Leikkaamattomat uros ja narttu ovat nartun juoksuaikaan mahdoton yhdistelmä. Täytyy myös muistaa, että koiraneidon juoksuajan uroksen hulluksi tekevät hajut alkavat ja päättyvät hyvissä ajoin ennen juoksua ja haihtuvat suhteellisen pitkän ajan kuluttua varsinaisen juoksuajan päätyttyä.

Tavallisesti narttukoiralla on keskimäärin kaksi juoksuaikaa vuodessa, mutta niitä voi olla useamminkin. Varsinainen juoksuaika kestää 3-4 viikkoa ja jotta vältytään ei-toivotuilta pennuilta, narttu ja uros on pidettävä visusti erossa toisistaan. Ovi niiden välissä ei riitä, paitsi jos kestää kuunnella uroksen ulinaa ja levotonta tassuttelua ja oven raapimista kuukauden verran...

• Leikkaamaton narttu ja leikattu uros ovat hyvä yhdistelmä. Nartut ovat useimmiten lauman pomoja, leikattu uros taipuu tähän tosiasiaan helpoiten.
• Kaksi leikattua urosta pärjäävät myös yleensä ihan hyvin.

Nämä ohjeet ovat vain suuntaa antavia. Yksilöistä ja niiden luonteista riippuu viimekädessä se, miten kukakin tulee kenenkin kanssa toimeen. Olipa yhdistelmä sitten mikä tahansa, aina voi myös syntyä pieniä kärhämiä, mutta ne kuuluvat elämään ja yleensä saman perheen koirat, jotka tuntevat toisensa hyvin, pystyvät selvittämään ne keskenään. Urokset eivät yleensä ryhdy tappelemaan nartun kanssa, mutta sitäkin sattuu.

Konfliktitilanteissa omistajan on kuitenkin oltava tarkkana ja erotettava koirat ja lopetettava tappelut jotta ne pääsevät liian rajuiksi.

Kun uusi koira tulee taloon
Etukäteen ei voi aivan varmasti tietää, kuinka perheen "vanha koira" suhtautuu tulokkaaseen, siksi kannattaa olla varovainen varsinkin pentujen kanssa. Jos ensikohtaaminen on epämiellyttävä, pentu voi traumatisoitua loppuiäkseen ja aikuinen koira voi oppia inhoamaan pentua heti alkumetreiltä lähtien, eikä tunne välttämättä tule koskaan muuttumaan.

Jos tiedät, että nykyinen koirasi on kovin reviiritietoinen, mustasukkainen sinusta tai epäluuloinen uusia tulokkaita kohtaan, ensikohtaaminen kannattaa järjestää puolueettomalla maaperällä ja niin, että molemmat koirat saavat liikkua suhteellisen vapaasti, toki valvottuina ja niin, että karkaamis- tai päällekäymismahdollisuutta ei ole. Joskus koirat pysyttelevät kaukana toisistaan, mutta aloittavat tutustumisen haistelemalla toistensa pissoja, siitä sitten pikkuhiljaa siirrytään nuuhkimaan uutta tuttavaa lähemminkin.

Jos koirasi on hempeä ja huolehtiva "emotyyppi" (sukupuolesta riippumatta), pennun voi tietysti tuoda suoraan kotiinkin.

• Valvo vanhan perheenjäsenen ja tulokkaan yhdessäoloa tarkasti ensimmäisten muutamien viikkojen ajan. Älä jätä niitä keskenään samaan tilaan valvomatta työpäivän tai yön ajaksi. Vasta kun olet aivan varma, että mitään ei satu, voit jättää koirat keskenään valvomatta.

• Pidä huoli siitä, että aikuinen koira saa olla myös rauhassa ja saa pitää oikeutensa omaan nukkumapaikkaansa, ruokakuppiinsa ja leluihinsa jos vaikuttaa siltä, että se ei halua jakaa niitä pennun kanssa. Pennun voi hakea pois ja antaa sille muuta puuhaa jos aikuinen koira tuntuu ahdistuvan, stressaavan tai ärtyvän jossakin tilanteessa.

• Kehu ja rohkaise aikuista koiraa silloin, kun se käyttäytyy uuden perheenjäsenen kanssa hyvin ja toivotulla tavalla. Älä myöskään unohda hellittelyä ja huomiota! Niiden tarve ei vähene, vaikka koirastasi tuleekin se "isosisko tai -veli".

• Pyri ennaltaehkäisemään ikävät tai vaaralliset tilanteet. Kun aikuinen koira murisee, se on varoitus ja kertoo siitä, että on tapahtumassa jotain mistä se ei pidä.

• Älä anna koiran rähistä tulokkaalle. Jos se saa rähisemällä haluamansa, tilanne pahenee.

• "Periaatteessa", "yleensä" ja "normaalisti" aikuinen koira ei satuta pentukoiraa, mutta se ei päde 100% varmasti. Koirat ovat eläimiä ja elävät (myös) vaistojensa varassa. Älä jätä koiria selvittelemään riitojaan keskenään ja opettele erottamaan milloin on kyse leikistä, milloin potentiaalisesta vaaratilanteesta.

• Kotiin tullessa, sohvalle kaveriksi pyrkiessä ja monissa muissa tilanteissa koirat ovat innoissaan ja molemmat haluavat samaa asiaa ja/tai huomiota. Silloin kannattaa yrittää pitää tilanne rauhallisena ja jakaa hyvää tasapuolisesti molemmille.

• Jos leuista, puruluista tai vaikkapa pedeistä tulee riita, hanki ja tarjoa niitä riittävästi. Jopa liioitellun paljon.

Ja nämä kannattaa vielä käydä läpi ennen lopullisen päätöksen tekoa:

• Kahden koiran lenkittäminen on erilaista kuin yhden koiran lenkittäminen. Flexin voi unohtaa...
• Nuori koira oppii vanhalta koiralta parhaiten huonot tavat. Sinulla on jatkossa kaksi koulutettavaa: toisen taitoja ylläpidetään ja parannetaan, toiselle kaikki on uutta.
• Yksi koira on helppo saada hoitoon, kahden kohdalla hoitopaikat vähenevät usein ratkaisevasti.
• Vakuutusmaksut, eläinlääkärikulut, ruoka- ja tarvikemenot ym. tuplaantuvat.
• Jos ensimmäinen koira on voinut syödä mitä tahansa, ei ole ollut allergioita, sairauksia, onnettomuuksia tai muitakaan vaivoja, toisen koiran kohdalla kaikki saattaa olla toisin. Eikä sitä tiedä etukäteen.
• Vanha koira on jo jättänyt huonekalut, kengät ja muun kodin irtaimiston rauhaan. Nyt alkaa se rulijanssi alusta.

Monessa perheessä on kaksi koiraa, monissa useampikin, ja yleensä kaikki menee hyvin. Vaikka aluksi pieniä ongelmia olisikin, kärsivällisyydellä ja empatialla niistä yleensä selviää ja loppujen lopuksi kotona asustelee joko pieni, tai vähän isompi, koiralauma josta on seuraa ja iloa toisilleen.

Sinua saattavat kiinnostaa myös artikkelit:

Koiran sopeuttaminen uuteen kotiin

Kissa ja koira samassa taloudessa

Pentu tulee taloon

Muut artikkelit teemasta Lemmikki kotona